Kauhajoen kotitalouskoulu

Kotitalousopetusta on annettu Kauhajoella 1.5.1920 alkaen. Se tapahtui aluksi kotitalouskoulun muodossa edellisenä vuonna perustetun maamieskoulun yhteydessä. Innokkaasti suunniteltiin omaa rakennusta samaan pihapiiriin. Hankittiin piirrustukset ja perustamistyöt pantiin alulle. Kivijalka saatiin jo valmiiksi, kun suunnitelmiin tuli yllättävä mutka. Edessä oli muutto kirkonkylän keskustaan omaan taloon. Kivijalka vain jäi maamieskoululle muistoksi kotitalouskoulusta. Tehty ratkaisu koitui kotitalouskoulun onneksi. Koulu itsenäistyi ja sen laajeneminen pääsi vauhtiin.Sjöbergin
päärakennus

Maanviljelijä Johan Bernhard Sjöbergin leskeltä, Karin Sjöbergiltä 16.9.1920 ostetun talon päärakennus




1926 rakennettiin ensimmäinen kasvihuone ja kanala.

OpistorakennusVuonna 1927 valmistui uusi ajanmukainen opistorakennus. Tyylillisesti se edustaa 20-luvun klassismia, jollaiset rakennukset ovat harvinaisia maaseudulla. Rakennussuunnitelmat laati arkkitehti Jussi Paatela, sisustussuunnitelmat ja kalustot arkkitehti Elna Kiljander. Rakennusta jatkettiin 1930 1/3 osalla.


1929 aloitettiin neuvojien valmistus, minkä johdosta koulu muutettiin opistoasteiseksi kotitalousopistoksi.

Vuosikymmenien aikana siirtyivät läheiset maa-alueet koulun omistukseen ja rakennustoiminta oli vilkasta. Vuosina 1933-36 rakennettiin navetta, kuivuri ja halkovaja. Kun tulipalot välillä raivosivat puisissa talousrakennuksissa, jouduttiin rakentamaan uusi talousrakennus ja navetta osittain entisiin tiloihin, osittain uuteen paikkaan. 1944 rakennettin puimala.

1950 rakennettiin uudet kasvihuoneet: Kurkku- ja tomaattihuoneet, puutarhaluokka ja -työhuone. 1952 rakennettiin uusi karjakartano ja 1954 peruskorjattiin Vallila lastenkodiksi jolloin lastenhoidon opetus voitiin aloittaa. 1955 rakennettiin Ala-Knuuttilaksi kutsuttu päärakennus maatilan ja koulun henkilökunnan asunnoiksi.

Suuret ikäluokat olivat ehtineet kouluikään. Kolujen opetustilat olivat käyneet ahtaiksi kautta maan. Maataloushallituksesta tiedusteltiin useaan otteeseen, voisiko koulu sijoittaa lisää oppilaita? Olevat olosuhteet huomioonottaen siihen ei ollut mahdollisuuksia: koulun opetus- ja ruokailutilat oli mitoitettu 50 oppilasta varten. Neuvontakurssin alkaessa oppilasmäärä oli lisääntynyt 70. Kodinhoidon opetustilat olivat alkeelliset, oppilaitten asunnot ja hygieeniset tilat puutteelliset. Henkilökunta asui erittäin vaatimattomasti.

Kaikesta huolimatta oli seurattava kehitystä. Vuonna 1956 arkkitehti Anna-Liisa Mertaoja-Nylund ryhtyi suunnittelemaan rakennuskompleksia, joka käsitti oppilaitten asuntoja, kodinhoidon opetustilat, saunan, väestösuojan ja opettajien asuntoja.

Vuonna 1962 aloitettiin uurisrakennuksen rakentaminen. Arkkitehti Mertaoja-Nylund oli laatinut uudet suunnitelmat, rakennusliike Kuusisto & Kumpp. urakoi ja rakennus valmistui 1.9.1964. Vanha Ala-Knuuttila, talousrakennus ja pakkaushuone (ent. kanala) saivat väistyä uuden rakennuksen tieltä.

Uudet opetustilat ja asunnot vastasivat ajan vaatimuksia. Emäntäkoulukurssille voitiin ottaa lisää oppilaita 22, joten heitä tuli 2 rinnakkaisluokkaa. Koko oppilasmäärä kohosi 96:een. Uuteen asuntolaan voitiin sijoittaa asumaan 76 oppilasta.

Varsinaista v. 1927-30 rakennettua koulurakennusta on peruskorjattu vuodesta 1962 alkaen: Kaikki keittiöt, perkaushuone ja leipomo on korjattu, jäähdyttämö rakennettu, luokat, hallit, kutomo, ruokasalit ja toimisto maalattu. Uusia koneita, kalusteita ja laitteita on hankittu. Talo on maalein uudistettu sekä sisältä että päältä.

1967 perustettiin kotitalousopiston yhteyteen kolmas opintolinja, kodinhoitajakoulu. Oppilasmäärä lisääntyi 30:llä. Koko oppilasmäärä 126. Lisäkurssi sijoittui samoihin opetustiloihin vuoro-opiskelu periaatteen mukaisesti.

Kodinhoitajaoppilaitten asunto järjestyi kunnan omistamaan asuntolarakennukseen Tiilelään. Lasten päiväkodissa tapahtuu kodinhoitajaoppilaitten lastenhoitoharjoittelu. Lastenkodin tilat osoittautuivat nyt liian pieniksi. Samanaikaisesti lasten päivähoidon tarve kunnassa lisääntyi. Työvoimaa koululla oli entistä useamman lapsen hoitamiseen. Kunta rakentaa lisärakennuksen ja sen valmistuttua otetaan 30 lasta hoidettavaksi. Rakennustyö liittyy kunnan rakennusohjelmaan ja työt aloitetaan elokuussa 1970.

1969 puretaan 1952 rakennetut kasvihuoneet ja keväällä 1970 rekennetaan uusi yhdistetty kukka-, kurkku- ja tomaattihuone. Kannatusyhdistys rakentaa talonmiehelle asunnon lämpökeskuksen yhteyteen.

Lähde: KAUHAJOEN KOTITALOUSOPISTO 1920-1970
Kuvat: KAUHAJOEN MUSEON KOKOELMAT

Takaisin