Liisa Ruismäki:

Keijo Jaakola – kotiseutumies

Keijo Jaakola

Keijo Jaakola (16.5.1925–23.10.2010) syntyi ja kasvoi Huittisten Jokisivulla opettaja- ja maanviljelijäperheessä. Kotitilalla hän osallistui kaikkiin maatalon töihin ja oppi arvostamaan menneiden sukupolvien uurastusta.


Sota keskeytti opinnot ja ne jatkuivat vasta rauhan palattua.

Keijo suoritti pikavauhtia yksityisesti oppikoulun ja kirjoitti ylioppilaaksi 1950. Opinnot jatkuivat matemaattisissa aineissa Turun yliopistossa, josta hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1958 pääaineenaan fysiikka. Keijo toimi matematiikan ja fysiikan opettajana Kankaanpään yhteislyseossa 1958–1960, Kauhajoen yhteislyseossa 1960–1966 ja Suupohjan kauppaoppilaitoksessa 1966–1988, jossa hän opetti myös kaupallisia aineita. Jäätyään täysin palvelleena eläkkeelle hän muutti takaisin kotiseudulleen Huittisiin.

Tähtitiede, valokuvaus, kauhajokelainen ja huittislainen kirjallisuus, postileimat, Kauhajokea käsittelevät radio- ja TV-ohjelmat, lehtiartikkelit, julisteet, nimistö ja vanhat asiakirjat – siinä Keijo Jaakolan kiinnostuksen ja keräilyn kohteita.

Kauhajoen kotiseutuarkistossa on noin 9000 valokuvaa, jotka Keijo on vedostanut. Osa kuvista on vanhojen kopioita, mutta suurin osa Keijon alusta asti kuvaamia ja valmistamia. Mustavalkoiset kuvat ovat järjestelmällistä Kauhajoen tallennusta 1960-luvun alusta 1980-luvun lopulle. Julkiset rakennukset, liikelaitokset, kylät, asuinrakennukset, ulkorakennukset, riihet, vellikellot, saviprunnit, sillat, juhlat, työt ja monet muut kohteet Keijo on tallentanut huolellisesti valokuviksi.

Keijon kodin seiniä kiersi lattiasta kattoon ulottuvat kirjahyllyt tupaten täynnä kirjoja, mm. kaikki mahdollinen kauhajokelaisten kirjoittama tai Kauhajokea käsittelevä kirjallisuus. Kauhajoki-kokoelmansa, noin 400 teosta, Keijo lahjoitti Kauhajoen kirjastolle.

Keijo Jaakola oli samaan aikaan mukana monissa kotiseututehtävissä. Hän toimi kaksikymmentä vuotta Kauhajoen Museoyhdistyksen puheenjohtajana ja sihteerinä, hän oli Kauhajoen historiatoimikunnan sihteerinä kirjoittajan tuki ja turva, ja Kauhajoki-Seuran monien työ- ja julkaisuryhmien asiantuntija ja tekijä. Kauhajoen Kameraseura on perustettu hänen aloitteestaan.

Kirjoittaminen oli Keijolle mieluista. Kauhajoen Joulu -lehdessä on monia hänen kirjoittamiaan asiantuntevia artikkeleita, Kauhajoen Luonnonkirjassa Keijo käsittelee Hyypän nimistöä ja hän on myös Eduskunta Kauhajoella -kirjan yksi kirjoittaja. Kauhajoen kotiseutumuseon historiikki 1933–1983 on Keijon laatima ja hänen aloitteellisuutta ovat myös muutamat vanhoista kauhajokelaisista kirjoista ja kirjoituksista tehdyt uusintapainokset. Kauhajokelaista kirjallisuutta -julkaisu on Keijon kustantamakin, ja hänen tekemänsä on myös julkaisun ensimmäinen nettitallenne.